Hyvää Joulua uudessa mekossa - Merry Christmas

Helmojen ja hepeneiden ompelimoon on laskeutunut jo joulurauha. Viime viikolla valmistin muutamia erityisen rakkaudella ja huolella tehtyä joululahjoja ja muutama joululahja valmistunee vielä ennen joulua muunlaisin tekniikoin. 

Näin vuoden lopussa on hyvä aika jälleen kiittää teitä kaikkia ihania ihmisiä siellä ruudun toisella puolella ehkäpä mieleenpainuvimmasta blogivuodesta ikinä. Olen saanut tämän vuoden aikana sadoittain upeita, kannustavia kommentteja, joiden siivittämänä olen ommellut ja tehnyt vaikka mitä! Olen päässyt tapaamaan osaa teistä ihan kasvotusten ja olen ollut mukana kivoissa yhteistyöjutuissa. Erityiskiitokset Kannelille, Hanna Mi:lle, Villa Pipolle, Pizzicatolle, Eerikalle, Pikkuakalle, Tarjalle, Saijalle, AnniK:lle, Mandalle, Angelalle, Annielle, Sannalle, Raisalle, Pirjolle, Maijalle, Hieno tar:lle ja monille monille muille siitä, kun elätte tätä käsityöelämää kanssani ja jaksatte käydä kommentoimassa täällä käsitöitäni. Kiitos, että olen saanut tutustua teihin tämän ihanan harrastuksen myötä <3. Ja kiitos, että jaatte sitä käsityöinspiraatiota itsekin roppakaupalla ilokseni. Jaksan aina hämmästellä tätä taitavien naisten määrää maailmassa, pidetään käsityölippu korkealla ja viedään käsityön iloa riemuineen ja niine välillä eteen tupsahtavine ryppyineenkin eteenpäin!

Kiitos myös Noshille, Husqvarna Viking Suomelle, Eurokankaalle, Almandiinille jaTikkiäiselle mahtavista yhteistyötilaisuuksista ja Kodin Kuvalehdelle ja Oliver + S -blogille unohtumattomista hetkistä. 

Loppuvuoden juhliin valmistin itselleni tyttömäisen mekon tummansinisestä trikoosta ja Eurokankaan palaosastolta syksyllä löytyneestä kultapallotyllistä. Kaava on omaa käsialaa ja mekko kovin omannäköinen. Vain se kultainen tere jäi puuttumaan tuosta saumasta, sillä vasta tänä aamuna keksin, miten olisin saanut joustavan tereen mekkoon (käyttämällä pyöreätä kuminauhaa trikookantin sisällä) :). Myös perheen pienin neiti sai oman joulunpunaisen mekkonsa viikonloppuna Ek:n juhlavasta kankaasta. Nyt olemmekin sitten kaikki naiset valmiina vastaanottamaan joulun ilon uusissa mekoissamme. 

Nyt toivotan teille kaikille oikein mukavia ja rauhallisia joulunaluspäiviä ja ennen kaikkea hyvää joulua!! Nähdään ensi vuoden tammikuussa ainakin salaisten joululahjojen, blogiarvonnan ja erikoistekniikkakoosteen parissa.

Viettäkää ihana joulu rakkaittenne parissa!


It's time to wish you Merry Christmas and thank you for this unforgettable blog year!  So Thank you, thank you for all the inspiration, comments and just everything nice this hobby brings in life. 

For Christmas and New Year I made myself a girly dress, I just love the combination of gold and navy. The soft tulle is from Eurokangas. And as you can see I made a dress for our youngest as well, with red and some gold sequins you can never go wrong can you. The red fabric is from Eurokangas as well and both patterns are my own. 

I'll be back blogging in January so we'll meet soon again. Now I just want to start enjoying the Christmas time with the kids, because it's always so special. 

Merry Christmas to all of you!!

Vellit kankaalla (taikinavärjäystä) - Fabric painting

Syksy on ollut jotenkin kiireinen ja välillä olen tuntenut pienen piston sydämessäni siitä, ettei olla lasten kanssa hirveästi ehditty kokeilla mitään kivoja askarrus/ompelujuttuja yhdessä. Viikottaisesta leivontapäivästä ollaan kyllä pidetty kiinni - välillä kaksikin kertaa viikossa. Leipominen on erityisesti keskimmäisen tytön mieleen ja vaikka muita ei huvittaisi leipoa, niin hän on kyllä aina valmiina taikinoita sekoittelemaan. Ja täytyy tunnustaa, että itsekin tykkään melkein enemmän leipomisesta kuin ruoanlaitosta :). 

Tavallisten taikinoiden lisäksi olemme kokeilleet vähän toisenlaistakin taikinaa. Kirjastossa meidän perheessä käydään ahkerasti, jos ei nyt ihan joka viikko, niin joka toinen vähintään ja itse koluan sieltä tietysti aina käsityöhyllyt kivojen kirjojen toiveessa. Noin kuukausi sitten löysin sieltä inspiroivan Printti & Pisto -kirjan (Tupu Mentu, Tiina Mikkelä, Ulla Paakkunainen), jossa on kivoja ideoita kankaan koristeluun ja kuviointiin. Bongasin kirjasta vanhan ja kivan taikina- tai vehnäjauhovärjäyksen ja päätin heti, että tuotapa täytyy lasten kanssa kokeilla. Samalla ajattelin, että saan siitä kivan erikoistekniikkakokeilun tämän vuoden erikoistekniikkakokeilujeni listaan. 

Kolmisen viikkoa sitten sekoitimme vellit kankaalle ja koristimme vanhat pöytäliinanjämät uusiksi. 

Miten sitten kankaan kuvioinnit tehdään? Tärkkelyspitoinen pasta toimii kuvioinnissa reservinä eli suojaajana ja kohta, jossa pastaa on, jää siis pohjakankaan väriseksi. Tässäpä pikainen ohje kuviointiin teillekin! Kuviointi on siitä kivaa, että tarvikkeet löytyvät kotoa (kangasväriä lukuunottamatta ehkä) ja puuhaan pääsee heti käsiksi, kun innostus yllättää. 

- Vesi ja vehnäjauho (tai vaikka ruis- peruna- tai riisijauho) sekoitetaan kipossa suhteessa 2:1 (jos halutaan paksumpi, pursotettava taikina esim. kirjoittamiseen, suhde on 1:1). 

- Kuvioiden tekemiseen voi käyttää erikokoisia siveltimiä, kuten me teimme, mutta myös pursotinta tai erilaisia mallineita voi käyttää, jos haluaa selkeitä esittäviä kuvioita. Maalaa, pursota tai tuputa valitsemasi kuvion mukaan!

- Kuvioinnin oltua valmis, anna taikinan kuivua (tätä prosessia voi nopeuttaa hiustenkuivaajalla)

- Lisää kangasväri kuvioituun kankaaseen tuputtamalla tai maalipensselillä maalaten. Käytä yhtä tai useampaa väriä. Kangasta voi ennen värin levittämistä halutessaan rutistella ja hangata, jolloin kuivunut taikina murtuu ja väriä pääsee leviämään rakoihin. 

- Anna värin kuivua täysin kuivaksi ja kiinnitä se sitten silittämällä työn nurjalta puolelta 3-6 minuuttia villan lämpötilalla. Varo, ettei taikina paistu ja pala :).

- Värin kiinnittämisen jälkeen, laita työ likoomaan kylmään veteen noin 5 minuutiksi ja pese sitten taikinan jämät pois kankaalta esim. tiskiharjalla. Anna kankaan kuivua ja silitä se. 

Yksityiskohtaisempi ohje löytyy kirjasta, mutta tässä tekniikka pääpiirteissään. Tekniikka oli tosi kiva, en malttanut ottaa edes vaihekuvia, tosin Instagram-tililläni näkyy yksi kuva värjätystä ja kuvioidusta kankaasta, josta ei ole taikinaa vielä pesty pois.

Tiesin heti, että haluan yhdestä kuvioidusta kankaasta tehdä itselleni pienen pussukan. Tähän pussukkaan harjoittelin hieman vapaata vanutikkausta.   

Torstai-iltana minuun iski ihan mahdoton mekkojen ompelukuume! Ei ollut tarkoitus ommella joulumekkoa kuin nuoremmalle neidille, mutta nyt saivat sitten isommatkin omansa. Mekkojen yläosassa käytettiin itse kuvioituja kankaita, tykkään kovasti varsinkin tuosta tyttöjen yhteistyönä tekemästä sinisävyisestä kankaasta, jonka he nimesivät avaruuskankaaksi. Mekkojen kaavat on omaa käsialaa ja helmakangas on Eurokankaasta, hieman kiiltäväpintaista puuvillaelastaania. Täytyy varmaan käydä hakemassa itselle uusi housukangas jossain vaiheessa :).

Nyt toivotan kaikille oikein rauhallista Itsenäisyyspäivää! Itse pitää illalla tietysti taas parkkeerata tv:n äärelle katselemaan linnan pukuloistoa. Ehkä pukeudumme itsekin vähän juhlavammin tänään tärkeän päivän kunniaksi (mutta ensin leivotaan :)).  

About three weeks ago girls and I decided to try some old and nice fabric painting technique. It's some sort of batik made of only water and wheat flour. Girls just enjoyed doing it and I think we are going to make it a lot in the future too. It's such a great technique because all you really need is water, wheat flour and some fabric paint.

I wanted to sew something from the painted fabrics we did and the first thing I had on my mind was a small pouch for me. That ended up pretty nice. 

I had no intention making Christmas dresses except for me and our youngest daughter but then I realized that these painted fabrics would look great with red and I just HAD to make my bigger girls matching dresses. Luckily I had some red cotton elastane in my stash!  I especially love that one with the blueish fabric, girls painted it together and named it "Space". The dress pattern is my own. 

Today it's the Independence Day of Finland. As usual I'm going to watch the President's Independence Day Reception on tv in the evening. I am of course most interested about the evening dresses women guests are wearing and will look for ideas and inspiration for my own sewing projects!

Jouluisia tyynyjä vanutikaten - New pillows for Christmas

Olohuoneseeseen siirretty puusohvamme kaipaili jouluksi - ja miksei muutenkin - muutamaa uutta koristetyynyä. Olen äärimmäisen laiska tyynynpäällisten ompelija, joten projektiin piti kehitellä hieman hauskuutta lisää. Koska kaikenlaisia vanutikattuja kankaita on ollut paljon tarjolla jo viime keväästä lähtien (tai silloin ainakin itse laitoin ne merkille) päätin tehdä sitä itse. En ole juurikaan kyseistä tekniikka harrastanut kuin pienten tilkkujen ja lastenvaatteisiin joskus tehtyjen vanutikattujen taskujen verran, joten nyt olikin jo korkea aika kokeilla sitä hieman paremmin ja samalla sainkin siitä myös marraskuun erikoistekniikkakokeiluni (hups, nyt on kyllä jo joulukuu...;)).Vanutikkaus oli tosi kivaa, joten suosittelen kokeilemaan, jos yhtään kiinnostaa.

Vanutikkaushan syntyy yksinkertaisesti siitä, että ommellaan yhteen usempia kangaskerroksia ja niiden välissä on vanua. Vanutikkausta voi tehdä käsin tai ompelukoneella. Tekniikkaan voi yhdistää aplikaatiota, vapaata konetikkausta tai tilkkutöitä, jonka yhteydestä vanutikkaus on itselleni tutuinta. Kuvioiden ompelun apuna voi käyttää erilaisia mallineita tai kuviot voi jäljentää kankaalle tai sitten voi tikkailla ihan vapaasti, joka onnistuu parhaiten syöötäjät alhaalla. Voidaan puhua myös trapuntosta, ja tällä vanutyötekniikalla tehdyt työt ovatkin melkoisen upeita taidonnäytteitä. Vanha, mutta hyvä opas vanutikkauksesta kiinnostuneelle on Elsie Svennås:n Vanutikkaus, applikaatio ja tilkkutyö ja netistä löytyy aiheesta lisätietoa ja videoita sanoin vanutikkaus, trapunto tai vaikkapa stuffed quilting.

Minä päätin tehdä kaksi vanutikkauskokeilua hieman eri tavoin. Yhtä pientä keskeneräistä projektia varten olin jo hieman harjoitellut vanutikkausta niin vapaan konetikkauksen avulla kuin ihan ompelukoneen kaarevilla valmiilla koristeompeleilla. Husqvarna Vikingiltä olen saanut käyttööni vapaakirjontajalan, jolla tikkauksien ohjaaminen on huomattavasti helpompaa (enkä pelkää, että ompelen sormilleni), mutta opeteltavaa riittää vielä paljon. Niinpä en uskaltanut tyynyjä ihan kokonaan vapaalla konetikkauksella tehdä. Valkoiseen tyynyyn etsin aikuisten värityskirjasta sopivan pintamallin, jota kuitenkin yksinkertaistin aika paljon. Piirsin kuvion läpi kankaalle, asetin hieman isomman kokoisen vanun päällikankaan ja taustakankaan väliin ja ompelin kuviot merkkiviivoja pitkin tavallisesti ompelukoneella keskeltä reunoille päin. Kangaskerrokset kiinnitin tikkauksen ajaksi toisiinsa ihan hakaneuloilla. Husqvarna Opal 650:ssa on Fix-toiminto, joka on erittäin kätevä juuri aplikaatioissa ja töissä, jossa ei haluta näkyviä peruutustikkejä. Fix-toiminto päättelee sauman "paikallaan"  ja sitä käytin tässä tikkausmallissa hyväksi.

Punaisen tyynyn keskimmäiset sydänkuviot otin kirjasta nimeltä Quilting patterns (Linda Macho), minkä olen vuosikausia sitten ostanut ulkomailta. Kirjassa on sopivia ja melko klassisia tikkausmalleja juuri tilkkutöihin ja trapuntoon käytettäväksi. Piirsin sydänkuviot kaavapaperille, kiinnitin sen kankaalle ja ompelin ne päällikankaan ja vanukerroksen läpi jälleen tavallisesti ompelukoneella. Eräässä trapunto-videossa käskettiin tämä vaihe ommella veteen liukenevalla ompelulangalla, mutta koska ei sitä ainakaan täällä ollut saatavilla, ompelin läpinäkyvällä langalla (siimalla). Tämän jälkeen leikkasin sydämen ympäriltä ja keskeltä ylimääräiset vanut pois kätevillä applikaatiosaksilla, lisäsin uuden vanukerroksen (ja piti lisätä myös taustakangas, mutta unohdin) ja tikkasin samoja jälkiä pitkin punaisella kirjontalangalla. Sitten lisäsin unohtuneen taustakankaan, laitoin vapaakirjontajalan paikoilleen, laskin koneesta syöttäjät alas, laitoin tikin pituudeksi nolla ja tikkasin muutamia vapaita kuvioita sydänten ympärille.

Lopuksi ompelin tyynyliinat normaalisti valmiiksi, tereet ompelin terepaininjalalla (siitä olen kertonut täällä) ja piilovetskarit piilovetoketjujalan avulla. Tässä ompeluprojektissa käytinkin hyväksi monenlaisia paininjalkoja, joihin olen yhteistyön kautta päässyt tutustumaan. Näistä paininjaloista vain tuo vapaan kirjonnnan jalka täytyy ruuvata paikoilleen ja muut jalat vaihdetaan suoraan istukkaan (opin termin kesällä, kun omasta koneestani hajosi tuo istukka). Minulla on vielä täällä kaikenlaisia muitakin paininjalkoja kokeiltavana, joten niistä riittää juttua sitten myös ensi vuoden puolella.

Tyynykankaat ja vanu ovat Eurokankaasta, punainen August-kangas pellava-viskoosi sekoitetta ja valkoinen Solid-puuvilla Almedahls-mallistosta. Tere on Keinoselta.

Valmiista tyynyliinoista tuli oikein kivat ja punainen varsinkin on mukavan muhkea, kun siinä on osittain kaksi kerrosta vanua. Tere olisi saanut olla kyllä paksumpaa, niin olisi jotenkin erottunut vielä paremmin reunasta. Lisäksi pohdin vielä mahdollisten kullanväristen tupsujen lisäämistä nurkkiin! Tykkään valkoisen tyynyn eleettömyydestä ja punainen tyyny on taas just passeli niin sävyltään kuin kuviomaailmaltaankin jouluun. Ja mikä parasta, tämän projektin ansiosta keksin vihdoin käyttöä myös vanhalle nahkatakilleni....

Mukavaa joulukuuta kaikille!!

Ps. Huomasin, että Husqvarnalla on saatavilla myös näköjään varsinainen vanutikkausjalka :)

Yhteistyöpostaus Husqvarna Viking/ Eurokangas

When I was going through my Christmas textiles I realized a couple new pillows would look good on our sofa. I'm very lazy when it comes to sewing pillows, pillow cases, curtains or anything like that. I feel it's so so boring to sew them. Then I came up with an idea of stuffed quilting or trapunto technique and thought they would make nice pillows and also a nice sewing experience for me. And I was right!

For the pattern of the white pillow I just simplified a template from adult's coloring book. I really like its simplicity and elegance. For the red pillow I took the pattern from Linda Macho's book Quilting patterns (or actually the 4 middle hearts only) and then continued with free motion embroidery. I got a free motion embroidery foot from Husqvarna Viking and now I got to test it a bit more. It's good, it's much easier to do free motion embroidery with the foot than without. Easier, but not easy :). I'm just a beginner so it's still quite difficult to me! I really like the red pillow too, the color is just gorgeous and perfect for Christmas. I added some golden piping but I think it should have been thicker to look better. Both of the fabrics are from Eurokangas. 

Hey, it's December now!! I think I'd better start sewing that Christmas dress for me soon and I'm also going to make just a few special Christmas presents. Are you making any presents by yourself or have you got any other Christmas sewing on your mind? 

See you again!

Epätyypillisten elementtien mekko - The unusul dress

Mokatessaan jonkun ompeluprojektin täydellisesti antaa se hyvän tilaisuuden kokeilla jotakin ihan muuta, erilaistakin, kuin yleensä on tapana. Itse turmelin tässä noin kuukausi sitten tekonahkahameen alkuni, kun ohjeet huonosti lukiessani (tai jotakin) onnistuin leikkaamaan hameen etukappaleelle halkion aivan väärään paikkaan. Burdan hauskannäköinen hamekaava täytyy siis laittaa kokeiluun joskus toiste  - viisaampana ja vähän vanhempana.

Keinonahka ei ole oikein ollut mun juttu, ei vaatteissa eikä kengissä, mutta tänä syksynä on pari keinonahan palasta jostakin kumman syystä eksynyt mukaani Eurokankaasta. Kun se eka hameversio tuli nyt pilattua, ajattelin kuitenkin kehitellä hameen palasista jotakin muuta. Idealamppu ei meinannut millään syttyä, kunnes viime viikolla tämän yllättävän talven tulon ja Japanese Sewing Week:n seurauksena päässä alkoi vilkkua (Tuo viime viikolla toteutettu Japanese Sewing Week oli muuten blogikiertue, jossa bloggaajat ympäri maailmaa ompelivat lapsille tai itselleen vaatteita japanilaisista kaavakirjoista. Viikkoon liittyy myös arvontoja sekä link up -party, johon voi linkittää tämän vuoden aikana ompelemiaan juttuja Japanilaisista kaavakirjoista. Jos haluatte osallistua arvontoihin tai vaikka käydä ihailemassa tuotoksia niin helpoiten se onnistuu visiteeraamalla ensin idean takana olevan portugalilaisen Saran sivuilla eli täällä).

Kiertueen blogeja lukiessani tykästyin japanilaisen Emin postauksessa olleeseen suoralinjaiseen mekkoon ja ajattelin, josko jotakin samantyyppistä voisi kehitellä myös itselle talveksi. Läksin kangashyllylleni katsastamaan vahvempia kankaita sekä etsimään sopivaa kaavaa. Hetkeä myöhemmin olivatkin materiaalit itselleni epätyypillisten elementtien mekolle valmiina.  

Epätyypilliselle siksi, että lähes kaikki tässä tunikamekossa on sellaista, joita ei minun päälläni normaalisti nähdä. Suora laatikkomainen malli, raglanhiha, kylmä väriyhdistelmä ja keinonahka. Mekon minimitta on sentään tuttua minua, tosin villasekoitekankaan määrän vuoksi mekosta ei olisi pitempää saanutkaan, olisin kyllä muutaman sentin pidentänyt, jos varaa olisi yhtään ollut :). Kaavana käytin Suuri Käsityölehdessä (elokuu 2015, mallit 8 ja 9) ollutta paidan ja mekon yhdistelmää, joissa on siis sama kaavapohja. Taakse halusin pienen halkion ja ajattelin ensin laittaa sinne jonkun mummultani perityistä iki-ihanista isoista kauniista napeista, mutta nauhat houkuttelivatkin enemmän. Keksin vielä tehdä tekonahan paloista pienet lehdet nauhan päihin. Minusta ne käpristyvätkin aika kauniisti tuolla mekon takakappaleella ja tuovat vähän herkkyyttä ja ripauksen tyttömäisyyttä muuten aika suoraan ja sileään mekkoon. Mekon kankaat ovat tänä ja viime syksynä Ek:n palaosastolta hankittuja. Kuvaajana toimi reipas 5-vuotiaamme (aluspaidan sävy on oikea noissa isoissa kuvissa, joissa näkyy kasvoni ;)).

Lapset harvemmin kommentoivat vaatetustani, mutta vähän nauratti, kun poika eilen koulusta tullessaan kysyi, että "mitä sulla on oikein päällä?". Täytyy tunnustaa, että kysymys ei tullut ehkä kaikkein mairittelevammalla äänellä. Joten mitäs tästä nyt pitäisi päätellä - että tämä päällä kovin mukavan tuntuinen ja lämmin tunikamekkonen ei ihan täysin miellyttänyt nuoren herran esteettistä silmää (tai sitten äiti vain näytti oudolta ;)).

Mukavaa viikon jatkoa kaikille! 

Today I'm going to show you a tunic dress that is very unusul style for me. But let me tell you first why I ended up doing it. About a month ago I was supposed to sew me a leatherette skirt by using this Burda pattern. I totally ruined it because of the slit I cut to a wrong place of the front piece. I wanted to use the black leatherette pieces for something else but I didn't have any good ideas. 

At the end of last week winter totally arrived in Finland basically in two days - oh boy, we have snow!! It was also Japanese Sewing Week and when I saw Emi's dress I thought I could sew something a bit similar for me too but it should be suitable for winter as well. I remembered my ruined leatherette skirt and started looking for a matching fabric for that. I found the wool blend fabric which I had bought about a year ago as a potential coat fabric for my school girl but we ended up using another anyway. So I thought why not to give it a try? And that was basically the story of this dress.

I mixed two patterns from Finnish Suuri Käsityölehti -magazine to draft it and the fabrics are from Eurokangas. As Emi's dress had such a beautidul bow in the back I wanted to make a slit in the back too. I didn't have any pretty matching ribbons so I just used the leatherette and decorated it with two little leaves. I think it looks quite nice.  

But why is it so unusual style for me? Well firstable it has raglan sleeves that I hardly ever use on me. The other major thing is the shape of this dress, it's very loose and boxy and to be honest I don't think it's the best style for my body shape. That's why I always avoid dresses or shirts like that. And the third is the colors, I use black with red and I use purple with brown but purple and black together is quite a cold color combination for me especially near my face and I guess I'm just afraid I look very old and tired :). At this age I usully like to wear warm tones because I know that they work best for my natural hair/skin and eye colors. Despite of all these things I just wrote I'm still going to wear this tunic dress a lot because it's very comfortable and I like it. So at least sometimes it's worth trying something new and totally out of my comfort zone (even though my son when seeing this asked me in a specific tone of voice that what on earth I am wearing :)). Have a nice week!

Nosh voittajat - Nosh winners

Huomenta kaikille. Nyt on Noshin 50 euron lahjakortit arvottu Random org:n avulla. Osallistujia oli huikeat 300 kappaletta, WAU. Kiitokset kaikille mukavista kommenteista ja oli muuten todella mielenkiintoista lukea teidän jouluherkuistanne. Tällä kertaa onni suosi kahta suklaan ystävää, nimittäin voittajat ovat seuraavat henkilöt:

The winners of the Nosh giveaway are:

Mitruska13 marraskuuta, 2015 11.32

Joulun paras herkku on suklaakonvehdit. :)

jayja14 marraskuuta, 2015 23.36

Mun jouluherkku on Fazerina suklaat!

Thank you everyone for participating!

Mitruska, otathan minuun pikaisesti (tai 24.11.15 mennessä) yhteyttä helmojahepeneita@gmail.com, jotta saadaan asia eteenpäin! Jayjalle laitoinkin jo onnitteluviestin. Kiitos kaikille osallistumisesta, ketkähän ovat loppuviikon muut onnelliset Nosh-voittajat :).

Inspiraationa lapsuusmuisto - Childhood inspiration and woolen winter coat

Vaapula-blogia luotsaava Manda on järkännyt meidän ompeluihmisten iloksi tänä syksynä monenlaisia haasteita. Itse päätin tarttua näistä haasteista viimeiseen eli lapsuusmuisto-haasteeseen, jossa ompeluinspiraationa toimii jokin muisto lapsuudesta. Minusta on tosi kivaa etsiä omiin ompelujuttuihin vinkkejä vanhoista vaatteista ja tiesinkin heti haasteeseen ilmoittautuessaní, minkä vaatteen nappaisin omasta lapsuudestani haasteen lähtökohdaksi.

Isälläni on iso suku, sillä sisaruksia hänellä on peräti yhdeksän kappaletta. Osa tädeistä ja sedistä on tullut itselleni läheisemmäksi kuin toiset ja kaikista läheisimmäksi koen isäni nuorimman pikkuveljen perheineen. Sain luvan julkaista täällä yhden yhteisen kuvamme, jossa olen reilun vuoden vanha ja vieraana heidän kihlajaisjuhlassaan 70-luvun lopulla. Ollessani lapsi olimme todella tiiviisti tekemisissä ja heidän vanhin lapsensa, itseäni neljä vuotta nuorempi tyttö on serkuistani läheisin. Monet kivat lapsuuden muistot liittyvät yhteiseen tekemiseen juuri näiden sukulaisten kanssa, yhteiset perunnannostamiset tai -istuttamiset mummulassa, syntymäpäivien vietto tai Särkänniemen reissut akkaporukassa, kun olin jo koululainen.

Sedän vaimo on taitava käsistään ja erilaiset käsityöt kuuluvat hänellä edelleenkin normaaliin arkeen. Kerran sain hänen ompeleman hellemekon ja varmasti osittain näistä läheisistä väleistäkin johtuen mekosta tuli lapsuuteni lempimekko, mekko, jonka muistan vieläkin elävästi. Mekon yläosassa oli kumilankapoimutus, helma oli leveähkö niin kuin pikkutytöllä pitää olla ja vaalealla pohjalla lenteli kesäpäivän kauneimmat vihreäsävyiset perhoset. Valitettavasti en löytänyt lapsuuskuvistani tähän nyt mekosta parempaa kuvaa, vaikka tiedän, että yksi sellainen on olemassa jossakin!

Tämä mekko ja tällaiset lapsuusmuistot olivat siis lähtökohtanani ja inspiraationa haasteompelua varten. Marraskuussa ei valitettavasti näillä leveyksillä hellemekolle ole tarvetta eikä aurinkomatkojakaan ole lähiaikoina tiedossa, joten mekon idea piti siirtää johonkin muuhun tuotokseen. Niinpä päätin siirtää mekkoni perhoset lentelemään koululaisneidin villakangastakkiin, jolle oli oikeasti tarve olemassa.

Haaveenani oli löytää kauniin sävyinen vihreä villasekoitekangas, mutta ilmeisestikään vihreän sävyt eivät taida olla nyt muodissa, sillä sellaista en tähän hätään löytänyt. Eurokankaasta nappasin mukaani harmaaseen (?) taittuvaa turkoosia(hkoa) villasekoitekangasta, josta ompelin takin Ottobren tikkitakin kaavoja hiukkasen muokaten (6/08, vetskarin tilalle vaihdettu napitus, mallissa vetoketju on myös kauluksessa, mutta napeilla se ei toiminut laisinkaan, joten siitä tuli tavallinen kaulus). Perhoset leikkelin EK:n tukevammasta huovasta (saatavilla rullalta) Sizzix- leikkurin avulla ja osan koristelin vapaalla konekirjonnalla vihertävällä ja keltaisella langalla. Minulla on nyt konekirjontaa varten hieno avoin paininjalka ja kunhan pääsen sen kanssa vähän paremmin tutuksi, kerron siitä tarkemmin.

Minusta takista tuli nätti, vaikka näissä hieman epätarkoissa kuvissa se ei ihan mielestäni pääse oikeuksiinsa. Ompeluvaiheessa tosin mietin, onko väri hyvä. Sävy ei ole ehkä mikään tyypillinen käyttämäni, joten siksipä se varmasti tuntuu vähän oudolta. Perhoset tuovat klassiseen takkimalliin persoonallisuutta ja herkkyyttä. Tällä kertaa en tehnyt sitä virhettä, että olisin ommellut liian naftin takin, sillä tämä tulee mahtumaan vielä keväälläkin. Takin sävy ja siinä lepattavat perhoset sopivatkin vielä paremmin minusta helmi-maaliskuulle, kun talven selkä alkaa taittua ja kevätaurinko jälleen lämmittää. Tyylillisesti takki sopii reippaaseen koulutyttötyyliin farkkuineen kuten näissä kuvissa, mutta sieluni silmin näen sen myös sukkahousujen, vaaleiden säärystimien, kevyen, leveän hameen ja aran tyyppisen neuleen parina. 

Ompelumerkkejä en omista ja olen laiskistunut Lidlin leimasimenkin kanssa. Lapsille tekemät takit olen kuitenkin useimmiten halunnut "omistuskirjoittaa" ja tämän takin alavaran nurjalle puolelle kirjoin ketjupistoin Helmoja ja hepeneitä -sanat. Siitä tuli ihan hauska, vaikka jälki on hieman kotikutoisen näköistä. Tällä tavalla olisikin kiva merkata kaikki itse tekemät käsityöt, vaikka siinä hieman aikaa meneekin. Harmittaa vain se, että miksi ihmeessä menin leikkaamaan vuorin reunan hulpiolta, hulpion "reiät" kun oikein korostuvat lähikuvassa, käytössähän niitä ei kukaan nää :). Takin vuorittamisen tein näiden jakamieni ohjeiden mukaan.  

Takin kaveriksi surautin tytön tahriintuneesta villaneuleesta pipon, jonka koristelin isolla tekoturkistupsulla. Pipon kaava on Ottobresta (4/15), tosin tässä on kaksi saumaa neuleen kapeuden vuoksi. Peruspaidan trikookangas on Saksasta ja ompelin sen hetki sitten koululaisneidin kaappiin syntyneesen akuuttiin paita- (ja housu)pulaan. 

Tämä mielenkiintoinen lapsuusmuistoni-haaste jatkuu huomenna toisen bloggaajan toimesta. On todella kiva nähdä kaikki tuotokset ja päästä lukemaan tarinat ompelujen taustalla. Keskiviikkona palailen linjoille ilmoittamaan Nosh-arvonnan voittajat (vielä hetki aikaa osallistua, kurkkaa edellinen postaus)! Lämpöisesti tervetuloa myös kaikille uusille lukijoille, joita tänne viime viikolla on tupsahtanut!

Hello! This week my blogger friend Manda is hosting a challenge where we were supposed to sew something based on our childhood memories. 

My father comes from a big family, he has 9 siblings and some of the aunts or uncles are closer to me than others. I feel closest to my Dad's youngest brother and his family (picture above, that's me with them in the late 1970's, I'm one year old). When I was a kid we used to see a lot and their oldest daughter who is only four years younger than me has always had a special role in my life. I still see this uncle and his wife once a year and with my cousin and our families we even get together more often. 

When I was quite a little girl, my uncle's wife who loves to make all kinds of crafts sew me a dress (the other photo above :)). It was my favorite summer dress, I loved the print with butterflies, shirring in the bodice and the wide hem. I think it was special to me also because of the person who made it! That dress was my base or inspiration to this challenge and since there is no need for summer dress now I decided to make a woolen winter coat for my oldest daughter and embellish it with butterflies that remind me of that dress. 

I used an Ottobre pattern (6/08) but changed the zipper into buttons. I made the butterflies using our Sizzix Big Shot shape-cutting machine and decorated some of them with free motion embroidery.  I think this coat turned out pretty nice and what is best that she really needed a new coat like that. The color of the coat is something I don't usually use and I'm still wondering a bit is it good or not... Did you notice the hand embroidered name of my blog on the wrong side of the coat? It looks pretty homemade but cute I think.

Anyway, new coat needs new matching beanie and I made it using an old, a bit stained pullover of my daughter. It's always positive when you can turn old but good stuff into something new and necessary. And I just loved that pullover, probably more than her so I was so happy to give it a new life. 

I'll be back on Wednesday to announce the winners of Nosh giveaway, check out the previous blog post if you are interested in it. Have a great Monday!

Nosh Blog-tour 9.-13.11.2015 + Giveaway!!

Lämpimästi tervetuloa Nosh -blogikiertueelle minunkin osaltani! Nosh järjestää tällä viikolla viiden eri ompelubloggaajan kanssa upean blogikiertueen, jossa pääsette näkemään mm. Annika Hiltusen uutuuskuoseista SIRKUS ja VILSKE ommeltuja vaatteita, osallistumaan ihanaan lahjakortti-arvontaan sekä lataamaan ilmaiseksi kivoja kaavoja joululahjaompeluja varten. Arvonnasta ja kaavoista hieman alempana lisää tietoa, sillä katsotaanpa ensin mitä minä sain Noshin kankaista aikaiseksi :).

Mikäpä olisi sen mukavampaa kuin sujauttaa omien lasten, kummilasten tai vaikka naapurin lasten joulupakettiin reippaita ja pehmeitä perusvaatteita, sellaisia, jotka ovat helposti yhdisteltävissä keskenään, mutta sopivat kätevästi jo kaapista löytyviin ostettuihin tai itsetehtyihin vaatteisiin :). Nämä jutut mielessä ompelin meidän keskimmäiselle neitoselle monikäyttöisen setin - setin, jonka kankaat ja sävyt sopisivat vallan hyvin myös pienelle pojalle.

Toffeen värisestä miniraidasta, joka tulee muuten Noshin valikoimiin joulukuussa, ompelin tytölle peruspaidan applikaatiolla. Idean viirinauhamaiseen applikaatioon sain Vilske-kankaasta. Tilkut on kiinnitetty liimaharson avulla ja tikattu kiinni ompelukoneen applikaatio-ompeleella. Paidan pariksi tein toisesta sivusta laskostetun ja rusetilla solmitun tuubihuivin, joka minusta aika hauskasti antaa poolokaulusmaisen ilmeen paidalle. Paidan pohjana on Ottobren peruspaitakaava (1/07, reilua mallia) ja huivi on melkolailla summissa saksittu. 

Reippaan Vilske-trikoon käytin monikäyttöiseen minihameeseen. Hameessa on syvät taskupussit (vaikkapa joulunameille) ja kuminauhavyötärön lisäksi nauhakuja vyötäröllä. Vilske-trikoo joustaa, mutta ei ole yhtä joustavaa kuin miniraitatrikoo tai setissä käyttämäni joustocollege, sillä se ei sisällä elastaania. Trikoon tiedot ja punaisen värivaihtoehdon näet täältä. Hameen kaava on omaa käsialaa. 

Tulevien kylmempien talvipäivien varalle ompelin tummansinisestä joustocollegesta settiin sopivan pikkujakun. Vilske-trikoosta toteutetut yksityiskohdat sekä pyöristetty helma tuovat jakkuun leikkisyyttä, mutta yleisilme pysyy silti siistinä. Jakun kanssa puserosta ja hameesta muodostuu astetta hienostunempi asukokonaisuus, jolla voi mennnä tulevina joulunpyhinä vaikka sukuloimaan. Kapealinjaisessa jakussa on nepparikiinnitys ja kaavan pohjana on Ottobren huppujakun kaava (4/13), jota on kuitenkin muokattu aika reilulla kädellä. Jakun hihojen hauska muoto syntyi vahingossa kaavoituksen hieman epäonnistuttua :). 

Ja sitten siihen lupaamaani arvontaan! Minulla on ilo arpoa täällä 2 kappaletta 50 euron arvoisia lahjakortteja Noshin verkkokauppaan, joten nyt kipin kapin ihan jokainen osallistumaan. Osallistut arvontaan jättämällä kommentin ja kertomalla, mikä on sinun jouluherkkusi.

Arvonta-aika on 10.11-17.11.2015. 

Ilmoitan voittajat täällä blogissa 18.11.2015. Muista jättää kommenttiin yhteystietosi tai tunnistettava nimimerkki, niin saan sinuun yhteyden. Onnea kaikille arvontaan!!

Käykää myös kurkkaamassa Noshin sivuilta ladattavissa olevat ilmaiset kaavat naisille ja lapsille. Huomaathan, että osa kaavoista tulee ladattavaksi vasta keskiviikkona ja perjantaina. Sitten vain lahjaompelujen kimppuun, jouluunhan ei ole enää kovin pitkä aika.

Huomenna ompeluinspiraatiota ja lisää arpoja teille antaa ihana ja taitava Sanne-Maija HommaHuone-blogista. Muistakaahan poiketa!

Kankaat sekä koristenauha saatu Noshilta yhteistyön merkeissä.

Just a little while ago I was asked to be one of the sewing bloggers joining Nosh -blogtour where five Finnish sewing mothers get to sew something from Nosh's new collection SIRKUS & VILSKE and give some sewing inspiration at the same time. Christmas is coming so why not to make some handmade presents from these ecological knits :). Anyway, of course I said yes to the tour and here I am! The new collection is designed by Annika Hiltunen, just like the adorable Polku - line was earlier. 

Let's take a look what I made for my middle daughter. I wanted something practical what we can mix and match easily together but that goes well also with her already existing clothes. I decided to sew a four-piece set with some nice details. The set includes of a basic shirt with "bunting" applique, infinity scarf, a skirt and a hoodie jacket. Besides the navy Vilske knit, I used toffee Ministripes (it will be available in December) and stretch college. The ribbon is also from Nosh. The skirt and the scarf patterns are my own. The shirt is based on Ottobre pattern (1/07, the applique is my own idea), just like the hoodie jacket pattern too (4/13), but the sleeves, hemline and the details of this jacket are all my own design. 

But now I have some great news for you although I think you already noticed it from the heading! 

GIVEAWAY!!

10.11.-17.11.2015

And yes, it's worldwide ! So all my sewing friends in Europe, Asia or in the US or any other sewing mother in or outside Finland tell me in your comment what's your favorite Christmas yummy (if you have one) and you are in! I have two gift cards worth of 50 euros to give away and if you get lucky you can spend it in the Nosh web shop (and maybe buy some great quality knits)! Just make sure I can contact you so please leave me your contact information or use blogger profile if you have one. I'll announce the winners here 18.11.2015. 

This week on Monday, Wednesday and Friday Nosh is also launching some free patterns to download from their web page. The instructions are in Finnish (I can help you with the vocabulary like front, back and things like that ;)) but I still suggest you to take a look at them. There are patterns for women and for kids. I already downloaded the biker trousers for me!

Have a great day and I'll see you in a week!

ps. Don't forget to visit HommaHuone -blog tomorrow where this tour continues, she is very inspiring!

Itse tehty takki = paras takki - My new winter coat

Jee, jee, jee! Toissa-iltana jo hehkutin uuden villakangastakkini valmistumista Instagramissa. Minulla ei ole ollut villakangastakkia käytössä kahteen talveen ja että se on ottanut aika lailla päähän, se kun kuitenkin on sellainen vaatekaapin peruspilari. Toppatakissa (varsinkaan punaisessa) ei ole kiva mennä joka paikkaan, joten takille oli tosissaan tarvetta. Vuosi sitten takin tekeminen oli jo kovasti ompelulistalla, mutta en oikein löytänyt sävähdyttävää kangasta. Etsin pinnaltaan samantyylistä kangasta kuin tämä, mutta kirjavampaa/raidallisempaa versiota. Nyt uusi takki on tehty ja täällä onnellinen käyttäjä!

Tänä syksynä takin tekeminen oli siis to-do-listan kärkiompeluna. Heti alkusyksystä aloin ajatuksissani antaa paljon jo tilaa tämän tekemiselle, vaikka nyt marraskuun alussa sain vasta sen tehtyä. Kun näin Eurokankaassa tämän kauniin vaaleanruskean Heavy buckle -villasekoitteen syys-lokakuun vaihteessaa, tiesin, että täydellinen kangas oli löytynyt. Ei tarvinnut miettiä, tarviiko ostaa vai ei ja tulisiko lopputuloksesta hyvä, sen tiesi, että tulee.

Malliltaan takki on simppelimmästä päästä, mitä olen tehnyt: ei kauluksia, ei halkioita, ei monimutkaisia taskuja eikä edes kahden kappaleen hihaa. Ihastuin Burdan (12/12) yksinkertaisen tyylikkääseen malliin, jossa oli minusta elegantit leikkaukset ja kauniit saumaan upotetut taskut. Malli oli alunperin pelkästään vyöllä solmittava, mutta tällaiselle vilukissalle se ei talveksi ole paras vaihtoehto. Niinpä lisäsin kaavaan napitusvaran. Lyhensin takkia kymmenisen senttiä sekä avarsin kädentietä hieman kainalon kohdalta, muita muutoksia en tehnyt. Kaava istui yllättävän hyvin, yläosa on kokoa 36 ja vyötäröstä alaspäin olen kaartanut takin kokoon 38. Lehdessä on pari muutakin hyvää kokeilemisen arvoista takkikaavaa, mm. ihana pystykaulusmalli olkapoletteineen, ehkä kokeilen sen sitten kevääksi :). Yksi suosikkiBurdistani muutenkin, jos voi näin sanoa, siitä on tullut mekkoja ommeltua jo ennen blogiakin.

Eniten pelkäsin takin tekemisessä  napinläpien tekoa. Paksu ja pinnaltaan pörröinen kangas, johon paininjalan varpaat jäävät vielä helposti kiinni ja junnaamaan, on monelle kotikoneelle melkoinen haaste. Kun sekaan lisätään vielä tukikangas ja etureunan saumanvarat, on paksuus sitä luokkaa, että napinläpien teko tällaistä konkariakin jo väkisin alkaa hermostuttaa. Oli siis koetilkun paikka, johon kokeilin Husqvarnan kahdenlaisia napinläpiä. Kokeilin myös kankaisen kaitalenapinläven, mutta ei sekään näin paksuun kankaaseen oikein sytyttänyt. Haaveenani oli tehdä takkiin räätälinnapinlävet, muuten saanut niitä riittävän siististi onnistumaan, sen ensimmäisen purin takista, kun pyöreä pää ei onnistunut ihan symmetrisesti. Sen sijaan perinnenapinläven, joka on hieman harvempi tikkaukseltaan, mutta myös pyöreäpäinen, sain onnistumaan ja ne takkiin sitten tulivat. 

Pienoisista napinläpivaikeuksista huolimatta täytyy silti antaa hyvät pisteet testi-Husqvarnalleni paksujen kohtien ompelusta, sillä minähän ompelen olkatoppaukset ja kuulavanun (Instagram tililläni näkyy kuva tästä härpäkkeestä, jos ihmettelette mikä se on, ommellaan hihanistutussaumaan hihan puolelle) teolliseen tyyliin koneella pitkällä tikillä ja löysällä langankireydellä hiljaista vauhtia suoraan tuohon hihanistutussaumaan. Noin kahden sentin kangaskerrosten paksuudesta (piti oikein mitata saumanvarat, toppaus ja kuulavanu yhdessä :)) kone selviytyi loistavasti. Kun paininjalan laski, tuntui kyllä, että mikään ei laskeutunut mihinkään, mutta niin vain ommeltiin. Samanlaisia kohtia olen aikoinaan ommellut omallakin Husqvarnalla, joten uskalsin hommaan ryhtyä. Takkia en ole itselleni tehnyt reiluun 10 vuoteen, nyt iski kyllä melkoinen innostus!

Olen kyllä todella tyytyväinen kokonaisuudessaan takkiin, testasin sitä jo autoilukäytössä ja hyvin toimi tuo takin pituus siinä. Takista on minulle iloa useammaksi vuodeksi eteenpäin. Huomasitteko muuten tuon kauniin punaisen vintage-minimekon takin alla? Löysin sen kirppikseltä tänä syksynä hurjaan 4 euron hintaan, ihastuin pitsiin ja väriin. Se on kotimaista Kaunotar-laatua, koko 38 ja istui kuin hanska. Pakkohan se oli mukaan ottaa. Vaikka minimekot ei ehkä tän ikäisellä taida enää olla se järkevin vaihtoehto :). No, nykyään tuntuu kuitenkin olevan joka vuosi jotakin tilaisuutta, mihin olisi aidosti vanhalle vaatteellekin käyttöä, joten nyt on yksi sellainen sitten varastossa senkin varalta.

Yhden kivan jutun haluan jakaa vielä teidän lukijaystävien kanssa. Helmoja ja hepeneitä on juuri tällä viikolla hieman yllättäen liittynyt Eurokankaan yhteistyöbloggaajien joukkoon, aika upeassa seurassa saan olla mm. Mutturallan, Mekkotehtaan ja Weekend chicin kanssa, kaikki meille ompelun ystäville niin tuttuja blogeja! Erityisen kivalta tämä tuntuu kuitenkin siksi, että kyseinen kangaskauppa on ollut mun vakkarikangaskauppa jo lähes 20 vuoden ajan, ensin Tampereella, sitten Turussa ja nyt Jyväskylässä enkä oikeasti edes uskalla ajatella sitä kilomäärää, mitä olen vuosien saatossa raahannut sieltä mukaani ommeltavakseni :D. Ja kun katson tuota tänä syksynä ostettua kangaspinoa tuossa ompeluhuoneen nurkassa niin heti teksi mieli rynnätä niidenkin kimppuun, mutta loppuviikoksi onkin nyt ihan muita suunnitelmia, niin kuin varmaan aika monella muullakin.

Ihanaa tulevaa isänpäivän viikonloppua teille jokaiselle! (Jostain syystä bloggeri haluaa nyt väkisin keskittää osan teksteistä, hmph, olkoon, kun on kerta niin itsepäisellä päällä ;))

Hello!

When I was thinking about my sewing related to-do-list in the end of summer one of the most important things was to sew a new winter coat for me. Ten or twenty years ago I had 2-3 woolen self made and self drafted winter coats to wear. Then I had kids and I had the one and only RTW coat through all the pregnancies. Now I only have one of those self made coats left. It's black, full lengt wrap around coat with shawl collar and the collar is full of handmade roses made of silk. I should show it to you some day on my Instagram account :). It's beautiful and I will always keep it, but the lenght and the colour and I guess somehow my age are those things that prevent me wearing it. So I really needed some new beauty in my coat wardrobe. 

Anyways, you probably already know I love every shade of brown and when I found this lovely looking heavy buckle wool blend from Eurokangas I knew I had the perfect coat material in front of me. I just needed to find the pattern. I ended up one of Burda's patterns (12/12) because I often fancy them, especially their coat patterns. I loved the pattern's simplicity and elegance and I thought this fabric with structure would bring some twist to the end result. And in my opinion I was right, I just could not be more happier with the result. The coat and high heels make me feel pretty and stylish. So I'm very happy lady :). 

I didn't make many changes to the pattern, it didn't have buttons though so I added those, because I feel they are a must in Finland. The pattern is a mix of sizes 36 (bust) and 38 (waist and hip) and I was very surpsised to see how well it fitted me. I also shortened the pattern about 10 cm because I feel it's more practical that way. Now I'm sure I'm going to sew more coats/jackets for me in the near future, maybe a new spring coat around March/April :)

This weekend we have Father's Day in Finland and my husband also has his birthday. So some celebration coming again. I wish you all a very nice weekend too. And be sure to check my blog next week because there's something nice also for you international readers ;). See you then!!